Ympäristökouluttaja Miia Jylhä innosti ja neuvoi kuulijoita asiantuntevasti ja hauskasti!

Ympäristökouluttaja Miia Jylhä innosti ja neuvoi kuulijoita asiantuntevasti ja hauskasti!

Torstaina 24.1.2017 Kodassa keskusteltiin Lounais-Suomen Jätehuollon ympäristökouluttaja Miia Jylhän johdolla kierrättämiseen liittyvistä faktoista ja nikseistä.

Miia Jylhä kertoi innostavasti kotitalousjätteiden lajittelusta ja matkasta kierrättämisen jälkeen; miten jätteitä hyödynnetään ja ennen kaikkea miksi kierrättäminen on kotitalouksille tärkeää. Kestävän kehityksen näkökulmasta asuminen, liikenne ja ruoka ja niihin liittyvät valinnat ovat kotitalouksien mahdollisuuksia ympäristöystävälliseen ajatteluun.

Konkreettiset esimerkit kierrättämisestä sekä niihin liittyvistä ratkaisuista esimerkiksi pienessä kodissa haastoivat kokenuttakin kierrättäjää: uutta tietoa lähti mukaan vietäväksi niin kotiin, työpaikalle kuin taloyhtiön hallituksen kokoukseenkin ja tarttuipa mukaan jokaiselle pieni tuotelahjakin!

 

Tiesitkö tämän kierrättämisestä?

  • Biohajoavat muovipussit eivät ole paras ratkaisu biojätteen keräämiseen, sillä hajoavat paitsi hitaasti, myös vaihtelevasti eri valmistajien mukaan ja tämän vuoksi jatkokäsittelyssä usein kiertyvät ”makkaraksi” käsittelylaitoksen laitteisiin. Paras biojätteen edelleenkäsittelyn kannalta on paperipussi. Kukkamultaa ei myöskään saa laittaa biojätteeseen mahdollisen hiekan vuoksi, joka rikkoo jatkojalostamisessa koneita.
  • Paperikeräykseen voi toimittaa kaiken postiluukusta tulleen paperin. Kirjekuorien ikkunoita ei tarvitse poistaa. Toimistojen paperisilppujätteen voi laittaa muovipussiin ja paperinkeräykseen tai polttokelpoisen jätteen sekaan, sillä kovin pieni silppu ei ole käyttökelpoista kierrätyksessä.
  • Pahvi- ja kartonkipakkaukset täytyy olla puhtaita ja kuivia sekä litistettyjä. Kartonkipakkauksia säilytetään tiiviissä kuutioissa odottamassa jatkokäsittelyä, jolloin märät ja likaiset pakkaukset homehtuvat ja home voi levitä myös puhtaisiin kuituihin, jolloin niitä ei enää voi kierrättää vaan päätyvät poltettavaksi. Mm. maitopurkeissa olevat korkit saa jättää paikalleen – koneet osaavat tunnistaa korkit ja erotella ne. Maitopurkkeja ei myöskään saa käyttää uunissa tai saunanpesässä sytykkeenä, sille niiden sisältämä vahapinta kerääntyy hormeihin aiheuttaen tulipalovaaran.
  • Lasinkeräykseen saa laittaa ainoastaan kauppakassista tulevat lasit eli pakkauslasit: säilykepurkit, lasiset juomapullot jne. Ikkunalasi, juomalasit, lasiastiat jne. EIVÄT kuulu lasinkeräykseen, sillä niiden lämpötila jatkokäsittelylle on eri kuin pakkauslasin. Lasipurkit täytyy olla myös puhtaita – emmehän halua jatkokäsittelä tekeville työntekijöille hengityselinsairauksia esimerkiksi homeen vuoksi, joka syntyy jos ruuantähteet jäävät pakkauksiin. Lasinkeräykseen kelpaamattomat lasit laitetaan polttokelpoisen jätteen astiaan.
  • Metallikeräykseen kelpaa kaikki metallituotteet (ei sähkölaitteet), joissa metallin osuus on yli puolet tuotteesta. Paistinpannut (kahvoineen), metalliastiat jne. voi siis heittää hyvillä mielin metallikeräykseen jos ehto täyttyy. Metalli on uusiutumaton luonnonvara, jota kuitenkin voi loputtomasti kierrättää eteenpäin. Siksi jokainen klemmarikin on arvokas kierrätettävä!
  • Muovinkeräykseen laitetaan puhtaat (huuhdellut ja kuivat) elintarvikepakkaukset, shampoopullot, ämpärit jne. PVC-muovi ei kuulu muovinkeräykseen vaan laitetaan polttokelpoiseen jätteeseen. Makkarapakkuksia ei saa polttaa nuotiolla tai saunanpesässä ilmaan vapautuvien haitallisten kaasujen vuoksi.
  • Ja kaikkein tärkein kierrätettävä ovat vaaralliset aineet: jätelaki velvoittaa meitä kaikkia lajittelemaan vaaralliset aineet luonnon ja meidän itsemme suojelemiseksi!

 Intoa kierrätykseen! 🙂